lauantai 31. heinäkuuta 2010

Aurinko paistaa risukasaankin

Kuten tuossa ylempänä kerroin, olen rakastunut. Ihan oikeasti. Monta vuotta harhailin sinkkuna harrastaen yhden illan juttuja, kunnes vastaani osui mies, joka vei jalat alta. Olen aina luullut, että "rakkauta ensi silmäyksellä" on vain elokuvissa. Tiesin hänet ensi kertaa tavatessani, että tässä on jotain erikoista. Ja niinhän siinä oli, tällä hetkellä olemme kihloissa. Narsistin jälkeen ei ole helppo aloittaa suhdetta, sitä odottaa että milloin helvetti pääsee irti ja mies näyttää todellisen luonteensa.

Pesunkestävänä pessimistinä epäilykset valtaavat silloi tällöin mieleni. Kihlattuni on kyllä osoittanut, ettei mitää hätää ole, mutta täysin luottavainen en vain osaa olla. Pieni ääni kuiskii koko ajan, etten vain tuudittautuisi tähän onnen tunteeseen, koska pilvilinnoista tippuu korkealta. Minua pelottaa olla onnellinen, tiedän että se loppuu aikanaan.

perjantai 30. heinäkuuta 2010

Uusi alku

On jo useampia vuosia siitä, kun aloin kasamaan elämääni, itsetuntoani ja omanarvontuntoani uudestaan. Ennen suhdetta olin iloinen, luottavainen ja positiivinen. Puolentoista vuoden suhde romutti sen kaiken. Minusta tuli pelkäävä, hermoheikko ja masentunut. Olin alipainoinen, rahaton ja velkaantunut, eikä minulla ollut jäljellä enää yhtään itsetuntoa tai -kunnioitusta.

Puolitoista vuotta ja yksi ainut ihminen sai sen aikaan. Tuntuu käsittämättömälle, miten se on edes mahdollista! Miten yksi ihminen voi tuhota niin paljon niin lyhyessä ajassa? Kaikki, jotka ovat jossain vaiheessa olleet suhteessa narsistista persoonallisuushäiriötä sairastavan kanssa tietävät, että se on mahdollista. Lyhyempi aikakin voi riittää laajempaan tuhoon, riippuu täysin narsistista. 

Ihmisille, jotka eivät ole itse olleet narsistin kanssa tekemisissä, on vaikea selittää suhteeseen jäämistä. "Miksi et vain lähtenyt?" oli yleisimpä lauseita mitä kuulin, jos kerroin jotain tästä suhteesta. Niinpä huomasin olevan helpompaa jättää kertomatta uusille ystävilleni tästä narsistista ja hänen aiheuttamista kärsimyksistä. Joskus tulee vuodattamisen tarve, ja siitä tämä blogi sai alkunsa.